Annan ja perheeni tarinaa

Aarrella huolia työssä ja rakkaudessa

Perjantai 22.1.2021 - Tiina Pihlajamäki

Sodan jälkeen arjen piti vähitellen palata normaaliksi. Mutta vaimo säikkyi ja pelkäsi jotain silloinkin, kun Aarre oli kotona hänen vierellään. Pian ei enää tehnyt mieli edes viettää aikaa kotona Götan kanssa. Lasta ei ollut alkanut kuulua niiden lyhyiden lomien jälkeen, jotka Aarre oli pystynyt käymään kotona. Nyt ei enää edes tehnyt mieli lasta. Eikä Götaa. Göta tuijotteli tyhjyyksiä eikä halunnut häntä enää.

Vanhojen tuttavien kanssa oli mukavaa viettää aikaa, polttaa savukkeita, nauttia alkoholijuomia ja palata aikoihin ennen sotaa.

Aarre_kahvilla_kaverin_kanssa_varikorjattu.jpeg

Lue lisää »

Avainsanat: sotatraumat, 1940-luku, 1950-luku, takomo, mielisairaus

Aarre sodassa

Lauantai 7.11.2020 klo 9.00 - Tiina Pihlajamäki

Lokakuussa 1939 Suomen armeija määräsi täytäntöön ylimääräiset kertausharjoitukset, mikä tosiasiassa merkitsi liikekannallepanoa. Aarre saapui ensimmäiseen asevarikko-osastoon 9. lokakuuta ja sai kaulaansa tuntolevyn. Marraskuun 30. päivänä alkoi sota.

Aarren joukko-osasto siirrettiin Kajaaniin Pohjois-Suomen ryhmän huoltomuodostelmaan. Hän teki sitä mitä osasi parhaiten, huolehti aseseppänä ja asemestarina sotilaiden taistelukyvystä Saarikylän ja Kuusamon alueilla. Aina kun oli rauhallista aikaa, hän kirjoitti Götalle kirjeitä ja luki kihlattunsa kaipaavia vastauksia yhä uudelleen ja uudelleen.

Aarre_sotilaana_kadulla_rajattu.jpeg

 

Lue lisää »

Avainsanat: talvisota, jatkosota, 1940-luku, mielisairaus

Eino, salskea sotilas

Perjantai 6.12.2019 - Tiina Pihlajamäki

Kun kaksoset Anna ja Ossi syntyivät vuonna 1939, oli isoveli Eino jo viidentoista ja kulki junalla töihin naapuripitäjään Huittisiin. Hän teki maatalon töitä enonsa perheen luona, jossa myös Karoliina-mummu asui.

Talvisota tuntui tavallisen kauvatsalaisen arjessa iltojen pimeytenä, kun ikkunat oli peitettävä paksuilla paperiverhoilla. Joskus kuului lentokoneiden ääniä ja niitä näkyikin kaukana horisontissa. Kauvatsalla ei kuitenkaan ollut mitään pommitettavaa.

Eino_Peramaa_kasitelty.jpg

Eino meni nuorena armeijaan ja joutui sieltä suoraan sotaan. Äidillä oli Einoa kova ikävä ja hän oli koko ajan esikoispojasta huolissaan. Talvella oli kovia, kolmenkymmenen asteen pakkasia, ja Hilja lähetti Einolle paksuja villasukkia ja vanttuita. Kirjeitäkin Hilja lähetti, ja silloin tällöin Einolta tuli postikortteja. Ne oli kirjoitettu niin epäselvällä käsialalla, ettei Anna vanhempanakaan saanut niistä mitään selvää. Eino oli varmasti sodassa niin hysteerinen, ettei pystynyt edes kirjoittamaan kunnolla.

Lue lisää »

Avainsanat: sota, Talvisota, Jatkosota, sankarivainaja, suru, kaatuneet, isänmaa, 1940-luku

Malttamatonta koulun odotusta

Sunnuntai 18.8.2019 klo 11.59 - Tiina Pihlajamäki

Auran Kultaseppien tehtaanpihaltamme oli Kerttulin kouluun vain parin korttelin matka. Piti vain ylittää Kaivokatu, kiertää Kurjen Herkun nurkka ja tallustaa Kurjenkaivonkentän laitaa Tiina-kirjojen kirjoittajan, Anni Polvan korkean, rapatun kotitalon ohi. Kerttulinkadun risteyksessä oikealla oli puutalopiha, jossa asui mustalaisia. Sitten tarkkana kadun yli, oikealla puhelinkioski, karkkikipsa ja jännittävät kalliot. Ja siinä seisoi komea, 1912 valmistunut koulurakennus.

Kerttulin_koulu.jpg

Isoveljeni Tapio oli mietteliäs poika eikä mennyt ollenkaan innoissaan ekalle luokalle, vaan karkaili ensimmäisinä päivinä takaisin kotiin. Parin vuoden päästä seurasi Timo, joka oli sosiaalisempi ja sai hymypatsaankin. Minä leikin vielä päivät kotona pikkuveljen kanssa, mutta koulu kiehtoi minua. Veljet lukivat ääneen englannin sanoja, joskus oli läksynä melodikan soittoa, ja kotiin kannettiin värikkäitä piirustuksia. Joulun lähestyessä Tapio harjoitteli kuoroa varten “Oi kuusipuu ja lehmäs uskolliset” ja kävi äidin kanssa sanoituksesta jotain keskustelua. Oli paksuja, hurmaavia lukukirjoja, joita minä selailin monet kerrat, koska meillä ei muita kirjoja ollut. Väritin kirjojen mustavalkokuvia. Pikkuveli piirteli niiden takasivuille, tai saatoin se olla minäkin.

 

 

Lue lisää »

Avainsanat: koulun aloitus, esikoulu, lapsuus, muisto, Turku, Kerttulin koulu, 1970-luku

Salavuoteutta hirsimökissä

Sunnuntai 28.7.2019 klo 13.43 - Tiina Pihlajamäki

Vuonna 1938 Kauvatsa oli noin kolmen tuhannen asukkaan kunta, mutta nykyään se kuuluu Kokemäkeen. Kylän halki virtaa Kauvatsanjoki, ja kaunis Sääksjärvi on vesistöltään puhdas ja suosittu mökkijärvi. Sotien jälkeen Kauvatsalle asutettiin Karjalan Pyhäjärven siirtoväkeä.

Hilja_Peramaa_rajattu.jpg

Kauvatsan Jalonojan kylässä asui Hilja kahden poikansa, Einon ja Mikon kanssa. Talosta oli keskustaan matkaa kilometrin verran. Kylässä oli kauppoja, juna-asema ja parin kilometrin päässä Jalonojan koulu. Myöhemmin sinne tuli elokuvateatterikin. Kirkon lähellä oli meijeri.

Hilja oli jäänyt leskeksi viisi vuotta aiemmin. Poikien isä Frans oli nuorena miehenä osallistunut kapinaan ja saanut puukoniskun rintaansa. Hilja oli varma, että keuhkotauti sai alkunsa puukonhaavasta. Fransia hoidettiin aikansa sairaalassa, mutta kun mitään ei ollut enää tehtävissä, hänet tuotiin kotiin, itse rakentamansa hirsitalon kammariin viettämään viimeiset viikkonsa. Murheita olisi jo muutoinkin ollut riittävästi. Ei ollut kulunut vuottakaan siitä, kun pikkutyttö Airi oli kuollut keuhkokuumeeseen vain puolen vuoden iässä, ja Veikko-pojan oli hinkuyskä vienyt aivan yhtä nuorena. 

Lue lisää »

Avainsanat: lapsuus, muisto, Kauvatsa, kaksoset, 1930-luku

Teen tuoksu

Tiistai 23.7.2019 - Tiina Pihlajamäki

Tulimme Tukholmasta maanantaiaamuna. Koska kotona ruokakaapista löytyisi vain näkkileipää, päätimme poiketa Kauppahalliin aamiaiselle. Halli oli juuri avattu, ja Piece of Caken kiiltävät hyllyt vetivät meidät puoleensa tuoreilla sämpylöillä ja värikkäillä leivonnaisilla. Kun kaadoin valmiiksi haudutettua teetä kuppiini, sen tuoksu heilautti minut sairaalaosastolle, lapsen kokoisella tuolille, edessäni tarjottimella kummallisia pieniä ruoka-annoksia lokeroissaan, ja kupissa teetä. Juuri saman tuoksuista teetä kuin tämä Johan & Nyströmin paahtimon assam-tee.

Piece_of_cake.jpg

Olin kärsinyt parin päivän ajan puristavaa kipua syvällä oikeassa kyljessäni, enemmän selän puolella. Äiti antoi minulle särkylääkettä jauheena, joka liuotettiin ruokalusikalliseen vettä. Mutta se ei auttanut. Silloin äiti päätti, että asia tarvitsee tutkia. Asuimme Kaivokadulla aivan Turun yliopistollisen keskussairaalan viereisessä korttelissa, ja kävelimme iltahämärässä sairaalaan. Oli kevät 1971 ja minä olin viisivuotias.

 

Lue lisää »

Avainsanat: lapsuus, muisto, sairaala, pieceofcake, tuoksumuisto, Turku, TYKS, 1970-luku

Maaginen 53 Tukholmassa

Lauantai 20.7.2019 klo 13.00 - Tiina Pihlajamäki

Isäni seikkaili pari vuotta Tukholmassa minun syntymäni aikoihin. Tämä kuva isästäni on otettu Tukholman Gamla Stanista Slusseniin päin minun syntymävuotenani 1966. Isä oli silloin  53-vuotias. Nyt olen Tomin kanssa täällä seikkailemassa ja päätimme selvittää, missä kuva tarkalleen on otettu. Maisema on muuttunut 53 vuodessa, koko Slussen on myllerryksessä. Mutta paljon on vielä samaakin. Toisessa kuvassa minä heiluttelen iloisesti samassa paikassa kuin isä 53 vuotta sitten. 53-vuotiaana nyt minäkin.

Hatunnosto_Tukholmassa_1966.jpg
Tiina_Tukholmassa.jpg

Tomi sihtaili sinnikkäästi ja otti pitkän rotlan kuvia, kunnes olimme tyytyväisiä. Hänen takanaan alkoi grillikioskin turkkilaisen oloinen mies nauraa meidän touhujamme, minä aina vain sama käsi kummallisesti pystyssä. Kun kuvat oli otettu, menimme näyttämään hänelle isäni kuvaa ja että se on otettu vuonna -66. Hän oli hetken aikaa hämmentyneen näköinen ja sanoi sitten, että hän on syntynyt 1966. Hänkin on 53-vuotias. 

Avainsanat: isä, Tukholma, Slussen, 1960-luku