Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Annan ja perheeni tarinaa

Nukketehdas

Lauantai 24.10.2020 klo 14:10 - Tiina Pihlajamäki

Martta-nukke_kalju.jpgKun minä olin viiden ja Tomikin jo kolmen, äiti huomasi Turun Sanomissa ilmoituksen, jonka mukaan Martoista voisi saada ompelutyötä kotiin. Äiti oli nuorempana ommellut tehtaassa vuosikausia, ja meillä oli musta Singer, joka oli muutettu poljettavasta sähköllä toimivaksi. Sillä hän valmisti meille vaatteita, kerran kaikille samasta pehmeästä, tummanvihreästä kankaasta takin ja housut.

Turun Martta-nukketeollisuus sijaitsi vanhan talon toisessa kerroksessa osoitteessa Kauppiaskatu 4A. Oven takaa avautui iso huone, jonka keskellä valtavalla pöydällä oli pinoittain ja nipuittain nukenvalmistustarvikkeita. Taaempana oli muitakin huoneita, joista kuului koneiden hurinaa. Oikealla seinustalla oli suuri lasikaappi, jossa oli näytillä tehtaan valmistamia nukkeja. Niissä riitti minulle katsomista sillä aikaa, kun naiset opastivat äitiä, miten paloista ommellaan nukenvaatteita. 

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martta-nukke, lapsuus, ompelutyö, 1970-luku

Malttamatonta koulun odotusta

Sunnuntai 18.8.2019 klo 11:59 - Tiina Pihlajamäki

Auran Kultaseppien tehtaanpihaltamme oli Kerttulin kouluun vain parin korttelin matka. Piti vain ylittää Kaivokatu, kiertää Kurjen Herkun nurkka ja tallustaa Kurjenkaivonkentän laitaa Tiina-kirjojen kirjoittajan, Anni Polvan korkean, rapatun kotitalon ohi. Kerttulinkadun risteyksessä oikealla oli puutalopiha, jossa asui mustalaisia. Sitten tarkkana kadun yli, oikealla puhelinkioski, karkkikipsa ja jännittävät kalliot. Ja siinä seisoi komea, 1912 valmistunut koulurakennus.

Kerttulin_koulu.jpg

Isoveljeni Tapio oli mietteliäs poika eikä mennyt ollenkaan innoissaan ekalle luokalle, vaan karkaili ensimmäisinä päivinä takaisin kotiin. Parin vuoden päästä seurasi Timo, joka oli sosiaalisempi ja sai hymypatsaankin. Minä leikin vielä päivät kotona pikkuveljen kanssa, mutta koulu kiehtoi minua. Veljet lukivat ääneen englannin sanoja, joskus oli läksynä melodikan soittoa, ja kotiin kannettiin värikkäitä piirustuksia. Joulun lähestyessä Tapio harjoitteli kuoroa varten “Oi kuusipuu ja lehmäs uskolliset” ja kävi äidin kanssa sanoituksesta jotain keskustelua. Oli paksuja, hurmaavia lukukirjoja, joita minä selailin monet kerrat, koska meillä ei muita kirjoja ollut. Väritin kirjojen mustavalkokuvia. Pikkuveli piirteli niiden takasivuille, tai saatoin se olla minäkin.

 

 

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: koulun aloitus, esikoulu, lapsuus, muisto, Turku, Kerttulin koulu, 1970-luku

Salavuoteutta hirsimökissä

Sunnuntai 28.7.2019 klo 13:43 - Tiina Pihlajamäki

Vuonna 1938 Kauvatsa oli noin kolmen tuhannen asukkaan kunta, mutta nykyään se kuuluu Kokemäkeen. Kylän halki virtaa Kauvatsanjoki, ja kaunis Sääksjärvi on vesistöltään puhdas ja suosittu mökkijärvi. Sotien jälkeen Kauvatsalle asutettiin Karjalan Pyhäjärven siirtoväkeä.

Hilja_Peramaa_rajattu.jpg

Kauvatsan Jalonojan kylässä asui Hilja kahden poikansa, Einon ja Mikon kanssa. Talosta oli keskustaan matkaa kilometrin verran. Kylässä oli kauppoja, juna-asema ja parin kilometrin päässä Jalonojan koulu. Myöhemmin sinne tuli elokuvateatterikin. Kirkon lähellä oli meijeri.

Hilja oli jäänyt leskeksi viisi vuotta aiemmin. Poikien isä Frans oli nuorena miehenä osallistunut kapinaan ja saanut puukoniskun rintaansa. Hilja oli varma, että keuhkotauti sai alkunsa puukonhaavasta. Fransia hoidettiin aikansa sairaalassa, mutta kun mitään ei ollut enää tehtävissä, hänet tuotiin kotiin, itse rakentamansa hirsitalon kammariin viettämään viimeiset viikkonsa. Murheita olisi jo muutoinkin ollut riittävästi. Ei ollut kulunut vuottakaan siitä, kun pikkutyttö Airi oli kuollut keuhkokuumeeseen vain puolen vuoden iässä, ja Veikko-pojan oli hinkuyskä vienyt aivan yhtä nuorena. 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsuus, muisto, Kauvatsa, kaksoset, 1930-luku

Teen tuoksu

Tiistai 23.7.2019 - Tiina Pihlajamäki

Tulimme Tukholmasta maanantaiaamuna. Koska kotona ruokakaapista löytyisi vain näkkileipää, päätimme poiketa Kauppahalliin aamiaiselle. Halli oli juuri avattu, ja Piece of Caken kiiltävät hyllyt vetivät meidät puoleensa tuoreilla sämpylöillä ja värikkäillä leivonnaisilla. Kun kaadoin valmiiksi haudutettua teetä kuppiini, sen tuoksu heilautti minut sairaalaosastolle, lapsen kokoisella tuolille, edessäni tarjottimella kummallisia pieniä ruoka-annoksia lokeroissaan, ja kupissa teetä. Juuri saman tuoksuista teetä kuin tämä Johan & Nyströmin paahtimon assam-tee.

Piece_of_cake.jpg

Olin kärsinyt parin päivän ajan puristavaa kipua syvällä oikeassa kyljessäni, enemmän selän puolella. Äiti antoi minulle särkylääkettä jauheena, joka liuotettiin ruokalusikalliseen vettä. Mutta se ei auttanut. Silloin äiti päätti, että asia tarvitsee tutkia. Asuimme Kaivokadulla aivan Turun yliopistollisen keskussairaalan viereisessä korttelissa, ja kävelimme iltahämärässä sairaalaan. Oli kevät 1971 ja minä olin viisivuotias.

 

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: lapsuus, muisto, sairaala, pieceofcake, tuoksumuisto, Turku, TYKS, 1970-luku