Annan ja perheeni tarinaa

Vauhdin hurmaa suksilla

Tiistai 26.1.2021 klo 19.34 - Tiina Pihlajamäki

Kolmannella luokalla sain hiihtopäiväksi lainaan koulun sukset ja monot. Tavoitteena oli urakoida UKK-hiihto presidentti Urho Kekkosen 75-vuotispäivän kunniaksi. Luolavuoren koulun vierestä alkavaan metsikköön oli tehty latu, ja sitä koko koulu lähti kiertämään. En ollut juurikaan hiihtänyt aiemmin, mutta se ei ollut vaikeaa. Tein vain niin kuin muutkin. Maasto oli vaihtelevaa, oli ylä- ja alamäkeä eikä tasaisia kohtia juuri ollenkaan. Metsä oli tyyni ja tuuleton ja väreiltään melkein mustavalkoinen. Puiden välistä vilahteli välillä asuintaloja ja yllättäen suuri vaalea rakennus, jonka vasta paljon myöhemmin tunnistin Petreliuksen kuntoutuskeskukseksi. Tuntui oudolta hiihtää metsässä melkein toisten takapihoilla. Suuntavaistoni katosi täysin, enkä tiennyt, missä milloinkin suhistelimme.

Tiina_11v.jpg

Lue lisää »

Avainsanat: hiihto, puusukset, 1970-luku, Luolavuori, Punkalaidun

Nukketehdas

Lauantai 24.10.2020 klo 14.10 - Tiina Pihlajamäki

Martta-nukke_kalju.jpgKun minä olin viiden ja Tomikin jo kolmen, äiti huomasi Turun Sanomissa ilmoituksen, jonka mukaan Martoista voisi saada ompelutyötä kotiin. Äiti oli nuorempana ommellut tehtaassa vuosikausia, ja meillä oli musta Singer, joka oli muutettu poljettavasta sähköllä toimivaksi. Sillä hän valmisti meille vaatteita, kerran kaikille samasta pehmeästä, tummanvihreästä kankaasta takin ja housut.

Turun Martta-nukketeollisuus sijaitsi vanhan talon toisessa kerroksessa osoitteessa Kauppiaskatu 4A. Oven takaa avautui iso huone, jonka keskellä valtavalla pöydällä oli pinoittain ja nipuittain nukenvalmistustarvikkeita. Taaempana oli muitakin huoneita, joista kuului koneiden hurinaa. Oikealla seinustalla oli suuri lasikaappi, jossa oli näytillä tehtaan valmistamia nukkeja. Niissä riitti minulle katsomista sillä aikaa, kun naiset opastivat äitiä, miten paloista ommellaan nukenvaatteita. 

 

Lue lisää »

Avainsanat: Martta-nukke, lapsuus, ompelutyö, 1970-luku

Sosiaalihuollon Maija

Sunnuntai 18.10.2020 - Tiina Pihlajamäki

Puoli vuotta viidennen lapsensa syntymän jälkeen Annan oli jo mentävä töihin. Hän asui lasten kanssa Kaivokadun tehtaanpihan pienessä yksiössä. Päiviä, ensimmäistä lasta, pientä tyttövauvaa ei enää ollut, koska hän oli kuollut jo synnytyksessä. Mutta lapsia oli neljä, eikä kaikille mahtunut edes omaa sänkyä.

Kaikki_lapset_kadulla_1969.jpg

Työpaikka löytyi ompelimosta Itäiseltä Pitkäkadulta. Tapio ja Timo kävivät jo koulua, ja Tomille ja Tiinalle kaupunki tarjosi tarhapaikan Stålarminkadulta. Oli pitkä matka työntää aamulla lapset rattailla sinne saakka hoitoon ennen töihin menoa. Annaa väsytti, ja ompeluhallissa hänellä oli jännittynyt ja ahdistunut olo aina vain. Eräänä sumuisena aamupäivänä ompelulangat sotkeentuivat, hän yritti nyhtää puolan ulos kotelostaan, se pisti hanttiin, langat panttasivat yhtenä vyyhtenä. Anna tökki puolakoteloa saksenkärjillä, luovutti, puhkesi itkuun. Hän painoi kädet kasvoilleen ja pakeni kahvihuoneeseen. Valahti tuolille itkemään, eikä siitä tullut loppua millään. 

Lue lisää »

Avainsanat: lapset, köyhyys, toimeentulotuki, sosiaalityöntekijä, diakonia, vaateapu, 1970-luku

Ekaluokkalainen

Sunnuntai 1.9.2019 klo 17.39 - Tiina Pihlajamäki

Ensimmäisenä koulupäivänä kävelin käsi kädessä äidin kanssa suureen liikuntasaliin. Uudet ekaluokkalaiset ja isät ja äidit olivat asettuneet varovasti salin seinustoille ja keskellä oli tyhjää. Puhuttiin hiljaa. Kaikkia jännitti. Paikalle tuli rehtori ja kaksi opettajaa. Rehtori sanoi meille tervetuloa ja kertoi, mitä tänään tapahtuu. Opettajat luettelivat lasten nimet. Minun opettajakseni tuli Ruut Huuhtanen. Me lähdimme odotusta kihisevänä laumana opettajan perässä omaan luokkaamme. Vanhemmat saivat jäädä hetkeksi luokan perälle seisomaan.

Minä pääsin siniseen, kahdenistuttavaan pulpettiin, jossa oli kiinteän, viettävän kannen alla hylly, ja etureunassa reiät mustepulloa varten. Pulpetit oli juuri maalattu, mutta ne olivat vanhanaikaiset, koska enää ei käytetty mustepulloja.Opettaja kertoi, että hyllyllä on hankala säilyttää tavaraa, ja siksi olisi hyvä tuoda kouluun esimerkiksi kenkälaatikko, jossa omia kirjoja ja muita tavaroita voisi säilyttää luokan matalien kaappien päällä. Luokassa oli myös uudempia yhden hengen luukkupulpetteja, mutta minä en päässyt sellaiseen.

Vanha_pulpetti.jpg

Kuvan lähde: https://stalktr.net/tag/pulpetti

Lue lisää »

Avainsanat: ensimmäinen luokka, ekaluokkalainen, Kerttulin koulu, koulun aloitus, 1970-luku

Malttamatonta koulun odotusta

Sunnuntai 18.8.2019 klo 11.59 - Tiina Pihlajamäki

Auran Kultaseppien tehtaanpihaltamme oli Kerttulin kouluun vain parin korttelin matka. Piti vain ylittää Kaivokatu, kiertää Kurjen Herkun nurkka ja tallustaa Kurjenkaivonkentän laitaa Tiina-kirjojen kirjoittajan, Anni Polvan korkean, rapatun kotitalon ohi. Kerttulinkadun risteyksessä oikealla oli puutalopiha, jossa asui mustalaisia. Sitten tarkkana kadun yli, oikealla puhelinkioski, karkkikipsa ja jännittävät kalliot. Ja siinä seisoi komea, 1912 valmistunut koulurakennus.

Kerttulin_koulu.jpg

Isoveljeni Tapio oli mietteliäs poika eikä mennyt ollenkaan innoissaan ekalle luokalle, vaan karkaili ensimmäisinä päivinä takaisin kotiin. Parin vuoden päästä seurasi Timo, joka oli sosiaalisempi ja sai hymypatsaankin. Minä leikin vielä päivät kotona pikkuveljen kanssa, mutta koulu kiehtoi minua. Veljet lukivat ääneen englannin sanoja, joskus oli läksynä melodikan soittoa, ja kotiin kannettiin värikkäitä piirustuksia. Joulun lähestyessä Tapio harjoitteli kuoroa varten “Oi kuusipuu ja lehmäs uskolliset” ja kävi äidin kanssa sanoituksesta jotain keskustelua. Oli paksuja, hurmaavia lukukirjoja, joita minä selailin monet kerrat, koska meillä ei muita kirjoja ollut. Väritin kirjojen mustavalkokuvia. Pikkuveli piirteli niiden takasivuille, tai saatoin se olla minäkin.

 

 

Lue lisää »

Avainsanat: koulun aloitus, esikoulu, lapsuus, muisto, Turku, Kerttulin koulu, 1970-luku

Teen tuoksu

Tiistai 23.7.2019 - Tiina Pihlajamäki

Tulimme Tukholmasta maanantaiaamuna. Koska kotona ruokakaapista löytyisi vain näkkileipää, päätimme poiketa Kauppahalliin aamiaiselle. Halli oli juuri avattu, ja Piece of Caken kiiltävät hyllyt vetivät meidät puoleensa tuoreilla sämpylöillä ja värikkäillä leivonnaisilla. Kun kaadoin valmiiksi haudutettua teetä kuppiini, sen tuoksu heilautti minut sairaalaosastolle, lapsen kokoisella tuolille, edessäni tarjottimella kummallisia pieniä ruoka-annoksia lokeroissaan, ja kupissa teetä. Juuri saman tuoksuista teetä kuin tämä Johan & Nyströmin paahtimon assam-tee.

Piece_of_cake.jpg

Olin kärsinyt parin päivän ajan puristavaa kipua syvällä oikeassa kyljessäni, enemmän selän puolella. Äiti antoi minulle särkylääkettä jauheena, joka liuotettiin ruokalusikalliseen vettä. Mutta se ei auttanut. Silloin äiti päätti, että asia tarvitsee tutkia. Asuimme Kaivokadulla aivan Turun yliopistollisen keskussairaalan viereisessä korttelissa, ja kävelimme iltahämärässä sairaalaan. Oli kevät 1971 ja minä olin viisivuotias.

 

Lue lisää »

Avainsanat: lapsuus, muisto, sairaala, pieceofcake, tuoksumuisto, Turku, TYKS, 1970-luku