Annan ja perheeni tarinaa
Ossin kanssa kouluunSunnuntai 31.1.2021 klo 11.48 - Tiina Pihlajamäki Valkoiset lakanat keitettiin lipeävedessä saunan padassa. Lipeä oli erittäin myrkyllistä, valkoista jauhetta, ja siitä aina varoiteltiin lapsia. Jauhelaatikon päällä oli pääkallon kuva. Lakanat vietiin koreissa ja ämpäreissä pyörän tarakalla ja sarvissa huuhdeltaviksi joenrantaan, jonne oli noin puolitoista kilometriä matkaa. Villavaatteet ja matot pestiin siellä kokonaan. Kun äiti huuhteli laiturilla pyykkiä, Anna ja kaksosveli Ossi opettelivat uimaan. Joessa oli siinä kohtaa vettä vyötäröön asti ja puomi, joka esti tukkeja ajautumasta rantaan. Se toimi samalla merkkinä siitä, mistä alkoi syvä. Kun laiturilla oli monta pesijää, se painui alaspäin ja pyykit lilluivat värikkäinä lauttoina veden pinnalla. |
Avainsanat: koulu, 1940-luku, köyhyys, kaksoset, Jalonojan koulu, Kauvatsa |
Sosiaalihuollon MaijaSunnuntai 18.10.2020 - Tiina Pihlajamäki Puoli vuotta viidennen lapsensa syntymän jälkeen Annan oli jo mentävä töihin. Hän asui lasten kanssa Kaivokadun tehtaanpihan pienessä yksiössä. Päiviä, ensimmäistä lasta, pientä tyttövauvaa ei enää ollut, koska hän oli kuollut jo synnytyksessä. Mutta lapsia oli neljä, eikä kaikille mahtunut edes omaa sänkyä. Työpaikka löytyi ompelimosta Itäiseltä Pitkäkadulta. Tapio ja Timo kävivät jo koulua, ja Tomille ja Tiinalle kaupunki tarjosi tarhapaikan Stålarminkadulta. Oli pitkä matka työntää aamulla lapset rattailla sinne saakka hoitoon ennen töihin menoa. Annaa väsytti, ja ompeluhallissa hänellä oli jännittynyt ja ahdistunut olo aina vain. Eräänä sumuisena aamupäivänä ompelulangat sotkeentuivat, hän yritti nyhtää puolan ulos kotelostaan, se pisti hanttiin, langat panttasivat yhtenä vyyhtenä. Anna tökki puolakoteloa saksenkärjillä, luovutti, puhkesi itkuun. Hän painoi kädet kasvoilleen ja pakeni kahvihuoneeseen. Valahti tuolille itkemään, eikä siitä tullut loppua millään. |
Avainsanat: lapset, köyhyys, toimeentulotuki, sosiaalityöntekijä, diakonia, vaateapu, 1970-luku |
Jalonojan kaksosetLauantai 7.9.2019 klo 12.47 - Tiina Pihlajamäki Kun kaksosvauvat Anna ja Ossi alkoivat kaivata äidinmaidon lisäksi muutakin ruokaa, Hilja taittoi orressa kuivuneesta ruisleivästä paloja suuhunsa ja pureskeli ne soseeksi. Hän syötti vauvoja suoraan suustaan kuin linnunpoikia. Vauvojen harjoitellessa ensimmäisiä askeliaan oli Hiljan pakko jo palata töihin. Lapsia tuli hoitamaan naapurin 14-vuotias Liisa. Usein lapset täytyi silti jättää kotiin keskenään. Isoveljistä Eino oli töissä ja Mikko kävi koulua, ja Hiljan oli päästävä kauppaan tai meijeriin asioille. Kerran hänen palatessaan kotiin makasi Anna pyörtyneenä lattialla. Ossi kertoi hänen pudonneen pöydältä. Anna oli vielä pieni ja lapsenpyöreä, kun hän istui lattialla, katseli ja käänteli käsiään ja ihmetteli ranteissaan pehmeän ihon välissä olevaa vakoa. Hän totesi olevansa aika lihava. Eivätkä Ossi ja Anna tosiaan jääneet toimettomiksi, jos nälkä yllätti. Jauhojen syöminen suoraan pussista oli kuitenkin pölyävää, eikä Hilja ilahtunut löytäessään lapsensa tuvasta jauholla kuorrutettuina. |
Avainsanat: kaksoset, köyhyys, Kauvatsa, Kokemäki, yksinhuoltaja, 1940-luku |